Koirillakin on oma henkilökohtainen tila, jota tulee kunnoittaa. Kuten ihmisillä, koirilla on myös taustalla erilaisia kokemuksia ja jokainen koira on oma persoona erityispiirteineen. Esimerkiksi vanhin koirani Roosa tarvitsee aikaa ja varmistuksen meiltä omistajilta pystyäkseen hyväksymään uuden ihmisen tai toisen koiran. Asuessamme kaupungissa haasteellisia tilanteita oli päivittäin. Lapset saattoivat huutaa jo kaukaa "Äiti katso tuolla menee dalmatialainen!", sillä he tunnistivat rodun 101 dalmatialaista -elokuvan perusteella. Minulle tuli aina tunne, että minne voimme paeta, sillä en tiennyt silloin miten toimia epävarman koiran kanssa. Sehän lisäsi myös entisestään Roosan epävarmaa käytöstä. Tottakai olisin halunnut päästää lapset silittämään Roosaa, mutta se olisi ollut sille tukalaa.
Olisipa siis silloin jo ollut Svenska Gula Hund -kampanja menossa, sillä olisin varmasti laittanut Roosalle keltaisen rusetin kaulaan. Kampanjan tarkoituksena on nimenomaan viestittää, että jotkut koirat tarvitsevat enemmän tilaa kuin toiset. Keltaisella nauhalla tai vaikkapa huivilla varustettuja koiria ei tule lähestyä. Omasta mielestäni kaikkein parasta olisi, kun ihmiset oppisivat tämän kampanjan myötä kunnioittamaan jokaisen koiran henkilökohtaista tilaa. Oli kyseessä oma tai toisen koira niin koiraa kannattaa aina kutsua luokse. Näin koira saa mahdollisuuden tulla luokse omasta vapaasta tahdostaan ja se voi tuntea olonsa turvalliseksi.
Lisää Svenska Gula Hund -kampanjasta eli keltaisista koirista löydät kampanjan omilta sivuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti