Niin ja siitä takaisin tuohon otsikkoon. Juttelin viikonlopun koiranäyttelyissä Vaasassa erään eläinlääkärin kanssa ja hän on todennut työssään, että moni soittaa hänelle samalla selaten nettiä -ja koira on vaivoissaan siinä vierellä. Eläinlääkäri kovasti toivoi, että netin sijaan koiranomistajat lukisivat koiraansa. Samaa suosittelen minäkin, vaikka tykkäänkin, että blogillani on lukijoita ;).
Koirilla on meille paljon kerrottavaa, kun vain maltamme pysähtyä ja kuunnella - ymmärtää. Tällä viikolla omat koirani ovat esittäneet minulle varmistuksen varmistus -kysymyksiä, että olenko todella laumanpää. Kysymykset ovat johtuneet siitä, että olen ollut flunssassa ja maannut sohvan uumenissa. Roosa, joka pyrkii eniten vahtimaan, rauhoittuu tavallisesti, kun kiitän sitä kerran varoitushaukusta. Nyt minun on pitänyt viedä Roosa hetkeksi toiseen huoneeseen, sillä se ei ottanut signaaliani vakavasti. Nyt ymmärrän paremmin senkin, miksi Roosa niin kovasti esitti kysymyksiä, että kuka tässä pitää huolta laumasta, silloin kun tulin laitokselta vauvan kanssa kotiin. Tuolloin vasta olin huonossa kunnossa! Silloin minulla ei ollut voimia pysähtyä ja kuunnella koiriamme. Niillä oli paljon sanottavaa uudesta tulokkaastamme.
Jossakin nettikirjoituksissa koirakuuntelua trollattiin ja esitettiin kysymys, että tarkoittaako se sitä, että kuuntelee koiran kaikki vinkumiset. Kuuntelu tarkoittaa koiran ymmärtämistä. Ja mitä enemmän koiraa ymmärtää, niin sitä enemmän löytyy kärsivällisyyttä. -Myös kuunnella vaikkapa koiran vinkumista. Sekin on osa koiran kommunikointia. Koira, kun ei näppäile tekstaria tai facebookkaile statuksestaan ;).
 |
| Emppu talvimanttelissaan. Oo, nytpä ovatkin lumet alkaneet sulaa ja manttelin saa laittaa talviteloille :)! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti