Onnenhetkiä & uusia tuulia

E&E - hellyyshetki
Roosa taustalla kaikessa rauhassa omassa pedissään

Olen pysähtynyt nauttimaan siitä onnesta, että meillä on eletty koiraportti auki ja olemme viettäneet ihania yhteisiä hetkiä koirien kanssa. Kerrassaan sydäntä lämmittävää, että olemme edenneet varmoin askelin kohti tätä päivää, että voimme olla kaikki yhdessä tilassa ja lapsi saa leikkiä lapsen lailla ilman, että Roosa suhtautuisi leikkeihin varauksellisesti.

Nyt en malta olla hehkuttamatta kerralla kaikkia muita ihania edistysaskeleita koirakuuntelussa. Pidin ennen joulua Ekosopissa, Vaasassa, koirakuuntelu-illan ja paikalla oli parisenkymmentä kuulijaa. Aivan ihana ilta! Luulenpa, että moni iltaan osallistunut koki ahaa-elämyksiä, sillä iloista juttelua koirista riitti luento-osuuteni jälkeen. Kaunis kiitokseni Ekosopille illan mahdollistamisesta! Vinkkaanpa muuten, että Ekosopista löytyy myös kaikenlaista koirillekin :).

Ja lisää uutisa koirakuuntelun maailmasta - Mervi Kärki on juuri julkaissut kirjansa "Det goda hundägarskapet - från Desperation till Inspiration". Mervi kertoo avoimesti kokemuksistaan koiransa Kenzon kanssa ja siitä miten hän löysi koirakuuntelun avulla yhteyden Kenzoon. Kirja puhuttelee taatusti kaikkia koirien ystäviä ja inspiroi etenkin niitä, jotka kokevat haasteita koiriensa kanssa.

Haasteet koiran kanssa ovat todellakin käännettävissä voitoksi! Tiedän sen myös omasta kokemuksesta. Mervi on omalla tarinallaan inspiroinut aikoinaan minut tutustumaan syvällisemmin koirakuunteluun. Sillä on elämässä tarkoituksensa, että kohtaamme välillä haasteita. Olen itse kiitollinen kaikista kokemuksista koirien kanssa. Olenhan samalla saanut tutustua ihaniin ihmisiin - muihin koirakuuntelijoihin ja koiranomistajiin, joita pystyn nyt auttamaan omien kokemuksieni pohjalta.

Kiinnostuessasi Mervin kirjasta, laita sähköpostia koirakouluroo(at)gmail.com. Kirja on kirjoitettu ruotsiksi. Toiveissa kuitenkin on, että kirja ilmestyy tulevaisuudessa myös suomeksi.

Viimeisenä uutisena minulla on ilo ja kunnia liittää tähän teille katseltavaksi Jan Fennellin pojan, Tony Knightin, TV shown pilottijakso. Käykäähän peukuttamassa videota Youtubessa, niin saamme tulevaisuudessa nauttia ohjelmasta myös televisiossa. Ihan totta, peukullasi voit vaikuttaa :)!

Koira ja lapsi voivat olla ylimpiä ystäviä osa 2

Kirjoittelin lapsista ja koirista jo aikaisemmin (kirjoitus Koira ja lapsi voivat olla ylimpiä ystäviä, mutta aihe on niin kovin tärkeä, joten jatkan aiheesta kirjoittamista. Vastaani tuli erittäin hyvä Family Paws -organisaation infograafi (klikkaa suuremmaksi), jossa ohjeistetaan miten lasten ja koirien kanssa tulisi toimia. Allekirjoitan koko graafin.

Lähde: http://familypaws.com/fpaw/wp-content/uploads/2011/10/FPPE-Dog-Toddler-Sheet-lg.pdf

Taisin joskus mainita, että olisin aikoinaan halunnut päästä koiraportista eroon. Portti ei ole kovinkaan sisustuksellinen, mutta äärettömän hyvä kapine turvaamaan sekä lapsen että myös koiran turvallisuuden. Meillä on edelleen portti jakamassa taloa ja tulee olemaan varmasti vielä vuosia eteenpäin.

Koirat ovat toisella puolella taloa silloin, kun tyttömme leikkii leikkejään. Koirat saavat nukkua rauhassa ja lapsi saa juosta ja riekkua rauhassa. Kun meillä on koirat ja lapsi samassa tilassa, olemme itse äärellä turvaamassa tilanteen. Tyttömme nauttii suunnattomasti koirista ja esittelee Eemolle (Elmo on saanut jo lukusia lempinimiä) Kotivinkistä Whiskasin valkoista kissaa, hienoa reppuaan tai mitä milloinkin ja Eemo seuraa tyynenä mitä sille esitellään :)! Maailman ihanimpia hetkiä! Roosan kanssa puolestaan on ollut hauskoja hetkiä muun muassa mansikkamaalla. Koskaan emme anna tyttömme jäädä yksin koirien kanssa. Olemme aina itse läsnä.

Tyttöjen kesken mansikkamaalla.

Opetamme myös tytöllemme kuinka hänen tulee kutsua koiria luokseen. Koin hauskan hetken, kun tyttömme huikkasi Elmolle "Eemo tule, mennään. Hyyvää!" Lapset oppivat esimerkistä, joten sitä lapset perässä mitä me aikuiset edellä. 

Jos olemme itse pois kotoa ja tytöllemme on kotona lastenvahti, laitamme koirat ulos häkkiin. Tunnemme itse koiramme ja tiedämme miten niiden kanssa toimia. Lastenvahdit saavat keskittyä tytön kanssa olemiseen ja koirat voivat olla rauhallisin mielin ulkona sen ajan mitä olemme poissa. Tämä onnistuu meillä hyvin, kun asumme niin rauhallisella seudulla, että koirille ei ole juuri kuin linnut ärsykkeenä lentelemässä. Muussa tapauksessa pitäisimme niitä sisällä koiraportin takana.

Turvallisia ja iloisia hetkiä koirien & lasten kanssa :)!

Kapteeni käskee

Monelle on varmasti lapsuudesta tuttu leikki kapteeni käskee? Jos kapteeni käskee tapahtuu ja jos kapteeni ei käske, niin mitään ei tapahdu. Tätä leikkiä on hyvä muistella koirien kanssa toimiessa.

Harvemmin puutun toisten koiranomistajien koiran kanssa toimimiseen, jos omistaja itse ei kysy neuvoja. Tänään oli kuitenkin sellainen tilanne, että koin paremmaksi puuttua tilanteeseen. Odoteltiin lasten kanssa kirkon pihalla konfirmaation päättymistä ja kirkon portaille nousi nainen amstaffinsa kanssa. Koira veti ja nainen kulki perässä. Lapset kiinnostuivat koirasta ja nainen antoi epävarmasti käyttäytyvän koiran tulla lasten lähelle. Nainen tohotti ja selitti ja koira haukahteli, kun ei tiennyt miten olla lasten lähettyvillä. Joku pihalla olleista vanhemmista oli vielä aikeissa viedä yksivuotiaan lapsensa koiran äärelle koiraa katsomaan, niin että nosti lasta koiraa kohti. Oh no tunsin minä, enkä voinut olla puuttumatta. 

Onneksi omistaja ymmärsi, että hänen koiransa ei tuntenut oloaan varmaksi ja vei koiran kauemmaksi. Pienen pojan isä ymmärsi myös, että koira on hermostunut. Nuori koira tuntui olevan epävarmoissa käsissä, mutta ehkä sain edes yhden ajatuksen siemenen kylvettyä, kun kerroin, että on aina parempi lukea tilannetta, eikä antaa koiran mennä edellä ihmisten luo. Huoh, onneksi tilanne ratkesi mukavasti juttelemalla, eikä mitään päässyt sattumaan.

Kultainen sääntö koirien kanssa siis on, että omistajan kapteenina - laumanjohtajana - on tehtävä päätökset ei koiran. Kaikkien ihmisten on puolestaan muistettava, että koiran luo ei koskaan sovi sännätä, vaan koira on aina kutsuttava luo - jos koira on rauhallinen ja jos omistaja on antanut siihen luvan. Meillä ihmisillä on oma henkilökohtainen tilamme ja niin on koirillakin. Kummankin tulee kunnioittaa toistaan. Tästä tulen muistuttamaan hautaan asti ihmisiä, sillä näin toimiessa taataan sekä koiran että ihmisten turvallisuus. 

Mielestäni on hienoa, että vanhemmat haluavat tehdä koirat lapsilleen tutuiksi. Luulenpa myös, että kirkon pihalle ilmestynyt nainen olisi halunnut koiransa tulevan vuorostaan tutuksi lasten kanssa. Kuten olen kirjoittanut aikaisemminkin, koirat ja lapset voivat olla ylimpiä ystäviä keskenään. Pelisääntöjen pitää kuitenkin olla kaikille selvät ja tässä äärimmäisen tärkeää on omistajan koiran lukutaito. 

Source: 27.media.tumblr.com via Lila on Pinterest

Ps. Mainitsin koiran rodun, mutta rotu ei mielestäni suoraan tee koirasta vaarallista, vaan se miten omistaja toimii koiran kanssa. 

Koira & lapsi voivat olla ylimpiä ystäviä

"Vaikka olisi kuinka känkkäränkkäolo ja väsyttäisi, koiraa pitää käsitellä nätisti."

Näin sanon pienelle 1,5v. tytöllemme, kun tyttö iltaväsymyksissään saattaa läpsytellä käsillään koiraa. Ohje muuten pätee aikuisiinkiin! Omaa väsymystä ja ärtymystä ei sovi siirtää koiraan. Kohtele koiraa siis siten, kun toivoisit itseäsikin kohdeltavan - ja opeta sama lapselle pienestä pitäen.

Meillä oli aluksi kovin haastavaa sovittaa lasta ja kahta koiraamme yhteen. Elmo olisi vaikka nukkunut vauvan sitterin kyljessä, mutta Roosa kavahti vauvan jokaista liikettä ja ääntä. Tästä kirjoitin ajatuksia myös Lauman koossa pitäminen -otsikon alla.

Olemme päässeet siihen pisteeseen, että koirat ovat edelleen pääasiassa portin takana, jotta tyttö saa juoksennella ja leikkiä vapaasti. Tyttö saattaa kuitenkin roikkua ja koluutella porttia ilman, että Roosa reagoisi mitenkään. Pystymme myös tehdä esimerkiksi yhteisiä ulkoilureissuja pellolle. Voitte vain kuvitella miten suuri murheenmöhkäle on tipahtanut sydämeltäni. Ja kun minä olen rauhoittunut, ovat koirat rauhoittuneet. Niin se vain menee, että oma olotila vaikuttaa myös koiriin. Kun ensimmäisen kerran kuulin tuosta ajatuksesta, miltei suutuin, että miten niin minä aiheutan koirilleni stressiä! Ei pidä paikkansa, ajattelin. Mutta kyllä se vain pitää paikkansa. Kokemuksesta tiedän. Nyt olen paljon paremmassa kunnossa fyysisestikin ja siten koirille uskottava laumanjohtaja.

Nyt kun tilanne on meillä rauhoittunut ja lapsi alkaa enemmän ja enemmän kiinnittää huomiota koiriin, niin haluan opettaa hänelle, että koirat ovat eläviä olentoja, joita tulee kunnoittaa. "Koila, koila, koilaa" on muuten ensimmäinen höpötys aamusella pinnasängystä. Olisiko äidin rakkaus koiriin tarttunut myös tyttäreen ;)...

Tässä ohjeita*, joiden avulla vanhemmat voivat opettaa lapselleen miten koiraa tulee kohdella. Ja edelleen - ohjeet pätevät myös itse aikuisiinkiin.

• Käsittele koiraa niin kuin haluaisit itseäsikin käsiteltävän. Älä vedä koiraa hännästä tai revi korvista. Älä koskaan huuda koiralle. Koira kyllä muistaa miten olet käsitellyt sitä.
• Vaikka koira näyttäisi lempeältä, älä lähesty koiraa. Kutsu koiraa luoksesi ja se tulee, jos haluaa.
• Vältä kaikkea mikä saattaa tuntua koirasta uhkaavalta. 
• Älä tuijota koiraa silmiin. Koira saattaa kokea sen uhkaavana.
• Älä mene koiran hännän päälle tai vedä sitä. Koira käyttää sitä ilmaistaakseen tunteitaan.
• Älä häiritse koiran ruokailuhetkeä. Älä koskaan yritä ottaa ruokaa koiralta pois! Koira puolustaa ruokaansa vaistojensa varassa.
• Leikkiessäsi koiran kanssa, älä silitä koiraa läheltä sen hampaita. Koira tykkää pitää hampaillaan kiinni ja kohteena saattavat olla sormesi. Sinulla on kaksi kättä ja koiralla vain hampaat, joilla voi pitää kiinni. Koira saattaa vain yrittää pitää kiinni hampaillaan. Pysyttele rauhallisena.
• Älä koskaan yritä mennä erottamaan tappelevia koiria. Hae aikuiset apuun!
• Älä koskaan ryhdy juupas-eipäs-kamppailuun koiran kanssa, jos sillä on jotakin mitä haluat. Koiran jahtaaminenkaan ei auta. Kävele mieluummin pois tai tarjoa vaihtokauppana, jotakin herkkua tilalle.
• Älä koskaan lähesty nukkuvaa koiraa tai herätä koiraa säikäyttäen, sillä koira saattaa reagoida vaistonvaraisesti puraisten.
• Yksikään koira ei ole samanlainen. Tutustu koirien luonteenpiirteisiin, kuten tutustut muihin ihmisiin. Kohtele koiria ystävällisesti ja saavuta heidän luottamus.

Koirakaan ei saa työntää lasta kumoon tai muutenkaan tunkeilla lapsen lähelle ilman, että sitä on pyydetty vierelle. Koira ei saa napsaista ruokaa lapsen kädestä. Ruuan kanssa on muutenkin hyvä olla varovainen, sillä lapsi saattaa kokeilunhaluissaan tarjota ruokaansa koiralle ja koira voi kahmaista ruuan lapselta varomattomasti. Missään ei ole sanottu, etteikö koira ja lapsi voisi olla ylimpiä ystäviä. Sekä koiralle, että lapselle on vain opetettava miten kohdella toisiaan. 

Japanilainen Tasuku-poika ja hänen rakas ystävänsä ranskanbulldoggi tekevät kaiken yhdessä. Jos haluat katsoa heistä lisää kuvia, löydät ne Buzzfeedin sivuilta.

*Ohjeet alkuperäisinä englanniksi kollegani Dog listener Susan Matchamin sivuilla, jossa myös Jan Fennellin artikkeli miten toimia koiraperheessä vauvan tullessa taloon.